Ensimmäinen pakettiautoni Ford Transit -97  "Jagannath" kulki urhoollisesti läpi Balkanin sekä Keski-Euroopan ja vietin kaksi talvea Espanjassa ja Portugalissa. Ensimmäinen reissu kesti vuoden, mutta Suomen talvien armoilla ollessani asuin pakussa vain kesät ja syksyt. Jagannath oli hyvin askeettinen ja sisällä oli vain selviytymisen kannalta oleellisimmat välineet, kuten sänky ja retkikeitin. Sateisella tai kylmällä kelillä metalliseen kattoon muodostui kosteutta ja otsalle saattoi välillä tipahtaa kylmä vesipisara. "Lavuaarina" toimi ensiksi Lidlin muovinen jäätelöastia ja myöhemmin luksus emalivati. Elämästä suurin osa kului ulkona seikkaillen ja nuotiolla kokkaillen, joten leirielämään ja ulkona ämpäristä peseytymiseen tottuneena en edes osannut kaivata mitään kummempia mukavuuksia.

Tuolloin en matkustanut paljonkaan vielä yksin, vaan mukana oli yleensä joku kaveri, joka hyppäsi matkaan muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi. Vuonna 2013 joukkoon liittyi pieni ja reipas Kaaos-pentu, joka asui espanjalaisessa pikkukylässä varastohallin pihalla emonsa kanssa. Luotettava ensikotini ei koskaan jättänyt tien päälle ja ainoa syy, miksi siitä lopulta luovuin, oli täyskorkeaan pakuun siirtyminen, missä mahtuisi seisomaan suorassa! Kutsuinkin Jagannathia Hobitti-pakuksi, koska siellä piti aina kyyristellä. Rakas vapauteni mahdollistaja kuljetti minut läpi Viron, Liettuan, Latvian, Puolan, Slovakian, Slovenian, Unkarin, Kroatian, Montenegron, Serbian, Italian, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Portugalin ja asuu ikuisesti sydämessäni ja muistoissani.